On se pelottavaa, kun tähän koko hommaan alkaa tottua. Yleensä täällä hetkellä mulla soisi musiikki taustalla, mutta tänään kuuluu vain tietokoneen örinä... ja se itseasiassa ei ole yhtään niin paha kuin alussa. Tämä kokeilu on muuttunut jollakin tavalla ruutiiniksi, säännöt on sääntöjä ja hyvin porautuneet päähän. Eilen tuli kiusaus, mutta vastustin loistavasti... nikotiinipurukumiakaan en ole käyttäny kolmeen päivään!! Syntiä tein kun katoin trilleriä tänään, mutta ei siinä ollut kun yksi väkivaltainen kohtaus... mutta se katsominen olla vähän taustatyötä meidän näyttämötyädiplomiin... joten... Ainii! ja tänään aamulla söin yhen pullan! Mulla oli ollut aivan hirveä nälkä jo eilisestä. Sit kun mä herään, pyydän äiskän keittämään puuroa ja sit se kerto kuinka se oli menny kauppaan, ostanut itsellensä myös pullan ja ostannut mulle kans yhden ja säästelly sitä tähän aamuun asti.. ei siitä voinut kieltäytyä... ja se oli aivan ihanaa. Pienen tauon jälkeen pienikin makea maistuu namille.
Tuntuu vähän siltä, että kaikki se mitä multa on kielletty ajattelemasta tietoisesti, tulee esiin unissa. Kaikki unet, mitä olen nähnyt tän viikon aikana on ollut jollakin tavalla synnillisia... Eilenkin olin unessani täyttäny kahdeksantoista. Kävin kaupassa ja ostin kaksi termospulloa, johon ajattelin laittaa alkoholia...Tänään taisin kiroilla vain pari kertaa.. yhden muistan sanoneeni varmasti.. Eilenkin ei tullut palon mitään. Tään mua kyllä himotti ihan hirveästi kuunnella edes yksi biisi Rammsteinin nopeimpia biisejä, mutta sain hallittua haluni. Musiikkia olen ehkä eniten nyt kaivannut. Sitä, että saa kuunnella ihan mitä tekee mieli. Olen tehnyt sellaisen soittolistan puhelimeeni, johon olen laittanut kaiken sallitun musiikin... Alkaa käydä jo tylsäksi. Tupakkaa tekee vaan mieli kun sitä näkee, muuten sen unohtaa melkein täysin aika nopeasti.
Jos jotakin hyvää pitää sanoa, mitä tämä kokeilu on tuonut, niin ainakin äitin ja mun suhde on virkistynyt hitusen tän aikana. Olen tullut kotiin aikasemmin, kuin ennen ja ehdimme viettämään enemmän aikaa toistemme kanssa. Me riidellään vähemmän, äiti on tyytyväisempi ja vitsejäkin tulee heiteltyä enemmän. Tänäänkin me keskusteltiin puoli tuntia, kun yleensä me puhutaan kiirressä ja kunnolla vain silloin tällöin. Tästä vois oppia jotain ja muistaa tämä vastedes.
No comments:
Post a Comment