11 & 12 & 13

Tänään tapoin taas banaanikärpäsen ja heti tuli mieleen koulumme biologian opettajan ääni, kun se selitti miten tärkeä banaanikärpäsen kromosomit ovat nykymaailman geenitekniikan tutkimisessa. Banaanikärpänen R.I.P. ja sorge!

Okei. Tänään tein syntiä, oi kyllä. Menin tänään töihin aivan liian väsyneenä ja join kupin kahvia (huomio se oli hyyyvin pieni kuppi just ja just ehkä desin verran tavaraa mahtu siihen) ja mun suuhun suorastaan ängettiin pala pullaa! Kahvista nautin vain ekan kulauksen sit tuli taas syntinen olo, kun rikkoi sääntöjä. Töissä oli 80 henkilön häät ja morsiamen äiti oli siel keittiös ja jouduin maistamaan sen tekemää leivosta... Se oli ristiriitaista.. se oli sekä makea että suolainen... en tiedä vieläkään oliko se makea vain suolainen.. ei äitinikään osanu siihen vastata, mutta sitä kyl tarjoiltiin jälkkärin kanssa. Oliko siis syntiä, en tiedä.. anyway.. sitä mä jouduin siis maistamaan, sit pieni pieni korvapuusti (kuulemma oli maidoton, mutta kun se meni tarjolle saliin, pöydällä lapussa luki et hyla.. kiitti äiti) sekä sellainen ässän muotoinen kanelikorppukeksi, josta en kyl nauttinut. Päinvastoin.. kun lastasin niitä ässän muotoisia keksejä vadille ja niitä oli neljä kerrosta päällekkäin muutama sata(s-kirjain merkitsi parin sukunimeä), niin se vati näytti ihan aivopuoliskolta... mun teki mieli jotenkin mielisairaasti ampua ja talloa se.. *_*


tässä siis kuva:
Oli myös mehun maistaja, koska mun piti tehdä sen naisen tekemestä tiivistemehusta laimentaa kunnon mehua ainakin 10 litraa. Sit siinä yhdeksän aikaan kun alko väsyttää, ihmiset oli syönyt ruoan ja kahvet,kakut, keksit blablaaaaa, niin koin suuren himon ja tein lisää syntiä! Join viel yhen desin kahvea sekä pienen pieni pala kakkua, sekä viel yks sellainen suola-mekea-ristiriitainen keksi. Yritä sitten vastustella, kun olet raatanu koko päivän ton kaiken eteen. Vain vähäsen kaduttaa :)) oli muuten sit kans todelllaaaaa hyvää!

Jouduin laittaa tänään päälle farkut, jotka ei ole 100%, mutta yleensä mulla on ollut edes paita täyttä puuvillaa... mutta tänään oli pakko tarjoilijana laittaa yksi paita, joka ei sitä ollut... mut alla oleva paita kuitenkin oli.

Töissä kysyin äidiltä, mitä muutoksia (sekä positiivisia että negatiivisia) se on nähny mussa tän kahden viikon aikana. Äiti tykkäs tietenkin siitä, että vietin enemmän aikaa kotona. Se johtu paljolti siitä, että kokeilun aikana en saa olla oma itseni, en saa ilmaista tunteita ja ajatuksia niinkuin ennen. Menen siis mielummin kotiin ja olen itsekseni enemmän. Kavereiden seurassa tekee paljon sääntöjen rikkomista yms. Myös se johtuu siitä, että äitiä pitää kunnioitaa ja myös koska äiti toivoi sitä. Muuta positiivista oli, että musiikki ei ole soinut niin kovaa kuin ennen. Äiti myös puhui siitä, etten kattelu mitään roska-ohjelmia, joka on sinänsä outoa, koska en muutenkaan tykkää katsella mitään amerikkalaisteini/action leffoja tai muuta vastavaa.. no jaa. Äiti ei aluksi tykästyny myöskään siihen, että olin ylipukeutunut: pipo, huppari ja löysät housut, mutta oli kyllä sen mielestä helpottunut kokeilun myötä. Sit se kans tykkäs siitä, ettei mulla ollut nahkatakkia päällä niin se ei tuonut sitä kovaa luukkia, mikä mulla olisi se päällä.

Tänään myös huomasin, että mulla on ollut tän koko kokeilun ajan kynsilakkaa varpaissa. No, onneksi se ei ole näkynyt. Myös mulla on ollut koko kokeilun ajan villalangasta tehtyjä rannejuttuja... senkin huomasin muutama päivä sitten, mutta en aio ottaa pois, koska kokeilu on kohta ohi ja lankaa ei ole enää paljon varaa laittaa siihen tarkoitukseen.

Kokeilun hauskimmista kohokohdista oli eilen. Toisella Emmillä alkoi menkat toissapäivänä. Eilen se sai tyynyn, jonka kanssa se sit hiihteli ympäri koulua. Se ei olisi saanut koska miehiin... No yritä sitten mennä koulumme aulan poikki 9.35 alkavalla välkällä... Aula AIVAN tapotäynnä ihmisiä eikä mitään mahdollisuutta ettei koskisi jokaisella askeleella johonkin henkilöön. No siispä opettajamme näyttämän esimerkin avulla, siirsimme ja huusimme pojat pois tieltä, että nainen tulee. Yritin kans auttaa Emmiä, puskemalla sen edellä. Päästiin onnistuneesti aulan poikki eikä Emmi koskenut poikaan!!! Käveltiin siis stokan hulluille päiville ja kappas... Hämeenkadulla jossa on jalkakäytävää vapaana sitä kaksi metriä niin vanha pappa törmää Emmiin.. jännää.. yks pyörä oli kyl tosin kans vähän tiellä, mutta oli se koomista. Yksi pappa oli "saastutettu".

Huomenna painutaan kaverin kanssa kirkkoon. Itse olen alunperin kastettu ortodoksiksi (enne kun erosin), joten luontevin olisi mennä sinne, mutta en millään olisi jaksanu seistä koko liturgiaa. Kaveri kuitenkin, joka tulee tueksi, kiinnostaa nähdä millaista on ortodoksinen liturgia, joten mennää sinne... saattaapi tulla vanhoja muistojakin mieleen, tosin ehtoolliselle en ajatellut kyl ostallistua.