päivä 14. Das Finale vol 1

Käytiin siis tänään aamuna kaverin kaa liturgiassa Tampereen ortodoksisessa kirkossa. Liturgia alko kymmeneltä ja pääty joskus siinä yhdentoista jälkeen. Lähdimme kuitenkin vähän ennen ehtoollista kymmenen aikaan, ihmiset polvistu jo maahan rukoilemaan ja pääteltiin, että nyt on aika meidän siis lähteä. Itse en tarkkaan kuullu tätä, mutta kaverinin kuulli, että pappi sanoi saarnassaan jotenkin näin "Karttakaa niitä, jotka eivät usko". Kiitti, mo. Oli siinä kyllä kokemus. Itse en ole astunut kyseiseen kirkkoon sen jälkeen kun olin yläasteen puolella ja jolloin jotenkin vielä uskoin jumalaan. Kirkossa tuli sellainen hiljainen hetki, jolloin ehkä vähäsen syventy omiin ajatuksiinsa kun ei ymmärtänyt hirveästi korkealta laulettuja lauluja, jotka kaukuivat ympäri kirkkoa. Muistin, että liturgia olisi kestänyt pari tuntia, mutta nähtävästi se on vain tuntunut siltä, koska mulla jalat puutu jo aika pian liturgia alkamisen jälkeen, kun ei saa liikkua ja pitää seisoa mahdollisemman suorasti ja kivasti. Saatiin me kyllä muutama katsekin, kun emme tehneet ristiämme kun muut tekivät, kun emme kumartaneet päätämme missään vaiheessa tai kun emme antaneet rahaa kirkolle kun sitä kerättiin. Nooo, tulipahan tehtyä sekin reissu sitten. Tuli ainakin vanhoja muistoja mieleen ja näkikin muutamat tutut kasvotkin sielä. Kirkko oli kaunis, juu, ja paaaljon lämpimämpi (ellei suorastaan kuuma) verrattuna siihen koleaan kylmään kivikirkkoon, johon lylle joutu. En myöskään muistanut sitä yhteisöllisyyttä, mikä ortodoksisuudessa on. Esimerkiksi, kun tutut näkivät toisensa kirkossa, he antoivat kolme poskipusua. Ei tollaisia kyllä muissa paikoissa näe... on se jännä.

Tunnin päästä tuleepi Johanna-kaverini Nokialle ja lähdemme myöhemmin juhlimaan kokeilun loppua. Söin tänään kananmunaa, mutta oli hirvee nälkä eikä paljon muuta pystynyt syömään. Kaikki juhlimista varten haluttavat tavarat on hankittu ja ei muuta kun pikkujuhlat pystyyn. Kuuden tunnin päästä saan kuunnella kunnon Rammsteinia vihdoinkin!!!! Ja niiden uusi CDkin julkaistaan juuri sopivasti vajaan viikon päästä. Huomenna krapuloissa sitten lävistystä tekemään. On tässä tälläinen haikea fiilis kun tietää, että tämä on kohta ohi. En vieläkään tiedä miten suhtautua ja tuleeko siinä keskiyöllä jonkimoinen tunteiden ja kirosanojen ylipurkaus vai onko se sellainen jeejee-tunne vain. Viikko sitten tai muutama päivä sitten, olisin uskonnut että se olisi täyttä pirsketystä, mutta nyt on tottunut jotenkin tähän ajatukseen että kokeilu loppuu ja se ei sinänsä tuota niin suurta ilon tunnetta kun muutama päivä sitten. Pakko sitten seuraavat pari päivää fiilistellä ja kertoa jälkitunnelmista. BAAAAAAAA

11 & 12 & 13

Tänään tapoin taas banaanikärpäsen ja heti tuli mieleen koulumme biologian opettajan ääni, kun se selitti miten tärkeä banaanikärpäsen kromosomit ovat nykymaailman geenitekniikan tutkimisessa. Banaanikärpänen R.I.P. ja sorge!

Okei. Tänään tein syntiä, oi kyllä. Menin tänään töihin aivan liian väsyneenä ja join kupin kahvia (huomio se oli hyyyvin pieni kuppi just ja just ehkä desin verran tavaraa mahtu siihen) ja mun suuhun suorastaan ängettiin pala pullaa! Kahvista nautin vain ekan kulauksen sit tuli taas syntinen olo, kun rikkoi sääntöjä. Töissä oli 80 henkilön häät ja morsiamen äiti oli siel keittiös ja jouduin maistamaan sen tekemää leivosta... Se oli ristiriitaista.. se oli sekä makea että suolainen... en tiedä vieläkään oliko se makea vain suolainen.. ei äitinikään osanu siihen vastata, mutta sitä kyl tarjoiltiin jälkkärin kanssa. Oliko siis syntiä, en tiedä.. anyway.. sitä mä jouduin siis maistamaan, sit pieni pieni korvapuusti (kuulemma oli maidoton, mutta kun se meni tarjolle saliin, pöydällä lapussa luki et hyla.. kiitti äiti) sekä sellainen ässän muotoinen kanelikorppukeksi, josta en kyl nauttinut. Päinvastoin.. kun lastasin niitä ässän muotoisia keksejä vadille ja niitä oli neljä kerrosta päällekkäin muutama sata(s-kirjain merkitsi parin sukunimeä), niin se vati näytti ihan aivopuoliskolta... mun teki mieli jotenkin mielisairaasti ampua ja talloa se.. *_*


tässä siis kuva:
Oli myös mehun maistaja, koska mun piti tehdä sen naisen tekemestä tiivistemehusta laimentaa kunnon mehua ainakin 10 litraa. Sit siinä yhdeksän aikaan kun alko väsyttää, ihmiset oli syönyt ruoan ja kahvet,kakut, keksit blablaaaaa, niin koin suuren himon ja tein lisää syntiä! Join viel yhen desin kahvea sekä pienen pieni pala kakkua, sekä viel yks sellainen suola-mekea-ristiriitainen keksi. Yritä sitten vastustella, kun olet raatanu koko päivän ton kaiken eteen. Vain vähäsen kaduttaa :)) oli muuten sit kans todelllaaaaa hyvää!

Jouduin laittaa tänään päälle farkut, jotka ei ole 100%, mutta yleensä mulla on ollut edes paita täyttä puuvillaa... mutta tänään oli pakko tarjoilijana laittaa yksi paita, joka ei sitä ollut... mut alla oleva paita kuitenkin oli.

Töissä kysyin äidiltä, mitä muutoksia (sekä positiivisia että negatiivisia) se on nähny mussa tän kahden viikon aikana. Äiti tykkäs tietenkin siitä, että vietin enemmän aikaa kotona. Se johtu paljolti siitä, että kokeilun aikana en saa olla oma itseni, en saa ilmaista tunteita ja ajatuksia niinkuin ennen. Menen siis mielummin kotiin ja olen itsekseni enemmän. Kavereiden seurassa tekee paljon sääntöjen rikkomista yms. Myös se johtuu siitä, että äitiä pitää kunnioitaa ja myös koska äiti toivoi sitä. Muuta positiivista oli, että musiikki ei ole soinut niin kovaa kuin ennen. Äiti myös puhui siitä, etten kattelu mitään roska-ohjelmia, joka on sinänsä outoa, koska en muutenkaan tykkää katsella mitään amerikkalaisteini/action leffoja tai muuta vastavaa.. no jaa. Äiti ei aluksi tykästyny myöskään siihen, että olin ylipukeutunut: pipo, huppari ja löysät housut, mutta oli kyllä sen mielestä helpottunut kokeilun myötä. Sit se kans tykkäs siitä, ettei mulla ollut nahkatakkia päällä niin se ei tuonut sitä kovaa luukkia, mikä mulla olisi se päällä.

Tänään myös huomasin, että mulla on ollut tän koko kokeilun ajan kynsilakkaa varpaissa. No, onneksi se ei ole näkynyt. Myös mulla on ollut koko kokeilun ajan villalangasta tehtyjä rannejuttuja... senkin huomasin muutama päivä sitten, mutta en aio ottaa pois, koska kokeilu on kohta ohi ja lankaa ei ole enää paljon varaa laittaa siihen tarkoitukseen.

Kokeilun hauskimmista kohokohdista oli eilen. Toisella Emmillä alkoi menkat toissapäivänä. Eilen se sai tyynyn, jonka kanssa se sit hiihteli ympäri koulua. Se ei olisi saanut koska miehiin... No yritä sitten mennä koulumme aulan poikki 9.35 alkavalla välkällä... Aula AIVAN tapotäynnä ihmisiä eikä mitään mahdollisuutta ettei koskisi jokaisella askeleella johonkin henkilöön. No siispä opettajamme näyttämän esimerkin avulla, siirsimme ja huusimme pojat pois tieltä, että nainen tulee. Yritin kans auttaa Emmiä, puskemalla sen edellä. Päästiin onnistuneesti aulan poikki eikä Emmi koskenut poikaan!!! Käveltiin siis stokan hulluille päiville ja kappas... Hämeenkadulla jossa on jalkakäytävää vapaana sitä kaksi metriä niin vanha pappa törmää Emmiin.. jännää.. yks pyörä oli kyl tosin kans vähän tiellä, mutta oli se koomista. Yksi pappa oli "saastutettu".

Huomenna painutaan kaverin kanssa kirkkoon. Itse olen alunperin kastettu ortodoksiksi (enne kun erosin), joten luontevin olisi mennä sinne, mutta en millään olisi jaksanu seistä koko liturgiaa. Kaveri kuitenkin, joka tulee tueksi, kiinnostaa nähdä millaista on ortodoksinen liturgia, joten mennää sinne... saattaapi tulla vanhoja muistojakin mieleen, tosin ehtoolliselle en ajatellut kyl ostallistua.

päivä 9 & 10

Ylihuomenna sanotaan, että ylihuomenna illalla kokeilu on ohi!! Jaaa pian sen siis loppuu vihdoinkin. On tässä tullu ikävä niitä omia kunnon elämäntapojaan... mutta sääntöjäkin on kyllä vähän rikottua viimeiset kaksi päivää sekä varsinkin tänään.

Eilen himoitsin, eli ostin CD-levyn... Mut mun oli aivan pakko rikkoa sääntöjä, koska pelkäsin, että se vietäisiin käsistä! Kiroilu on ollu nyt aivan liian mahdoton asia... Nyt kun tietää, että kokeilu on pian ohi, alkaa elää rennomin ja suusta tulee helpommin kaikkea, mitä ei sais tulla. Eilen edettiin tän dokumentin teossa. Tulostettiin kommenteja, mitä meidän kokeilusta on tullut (kiitos niistä) sekä ollaan jo suunniteltu koko rakenne... Dokumentista tuleekin helpompi ja selkeämpi kuin luulin, koska meidän kolmen kokemukset saadaan sekoittaa yhteen... Toivottavasti saadaan sen vaikka parin viikon päästä viimeistään editoitua loppuun. Pakko myöntää, että aika köyhästi on tullut viime päivinä nauhoitettua kokeilua, mutta tänään tsemppasin vähäsen ja äänitin. Eilen mietittiin kans radiotyötunnilla vähäsen tätä kokeilua. Kun meille on nyt tullut muutaman kerran kommenttia siitä, että me emme saisi noudattaa vanhan testamentin sääntöjä vaan uuden... Kymmenen käskyä on vanhasta testamentistä... Millä perusteella valitaan sitten vanhasta testamentissä, mitkä pitäis noudattaa? Yritetään mennä huomenna jututtamaan koulumme uskonnon opettajaa, jos hän vois valaista meitä ja kertoa oman näkemyksensä koko hommasta.

Unet, unet, unet! Syntiset unet vaanii mua! En tiedä johtuuko se siitä, että ajattelen koko ajan, että nään vääriä unia, mutta viimekin yönnä poltin tupakkaa. Sitten mä himoitsin Rammstein-keikan kenttälippuja, mitä mulle tarjosi unessa eräs kouluni oppilas... herätyskello kyllä keskeytti koko puuhan, enkä tiedä mihin uni olisi päättynyt. Kiroilua tuli taas oikein kiitettävästi tänään, mutta paaaaljon vähemmän kuin tavallisesti ilman kokeilua tulisi! Tänään rikoin sääntöjä juomalla kaakaon ja chai laten. En kyllä tiedä mitä Chai latessa on.. tuskin kahvia kuitenkaan, mutta maitoa siinä oli ainakin. Sitten söin kans suklaata! Kyllä ja anteeksi. Tapasin tänään kaksi kaveriani, jotka molemmat polttavat. Kyllä siinä tuli tiukat paikat, kun ympärillä olevat henkilöt polttavat... passivisuus <3 kohta miekin voin!!! valoa tunnelin päässä. Tänään myös näytin olkapääni ja polveni! Meidän piti kuvata koulua varten yksi toinen dokumentti. Kohtauksessa mun piti juoda vettä, pestä hampaani ja samalla päälleni valui vettä. Mulla oli päällä toppi, uikkarit sekä meikkiä, mutta tämä oli pakko tehdä. Opettajalle ei varmaan kelpaa selityksenä dokumentin myöhästymiseen se, että oli tälläinen kokeilu.

Ehkä viel yritän mennä nauhoittamaan vielä kun ehtii, ennen kuin äiskä tulee, koska silloin en viitti mitään nauhoitella. Öitäää!

päivä 8

Apua tein juuri hetki sitten syntiä! Ostin tänään Rammsteinin uuden singlen... siinä oli kaksi kappaletta. Kopioin levyn koneelle ja soitin sitä toista biisiä, jota olisin saanut kuunnella. Mutta! Sitten unohduin lukemaan bakteereista yhdellä sivustolla ja biisi vaihtui seuraavaan... En mä sitä huomannut, kun olin niin keskittynyt... yhtäkkiä se vain iskin se totuus ja tuli kiirre laittaa edellinen biisi.. nyt on syntinen olo! Sinänsä biisi oli pahimmasta päästä, mutta ei onneksi se pahin ja enhän minä edes nauttinut siitä! Pyydän nyt näin julkisesti anteeksi ja tässä samalla voisin tunnustaan suuren synnin, joka on painanut mieltäni jo keskiviikosta lähtien.

Viime keskiviikkona, eli kokeilun kolmantena päivänä, iski se suuri ketutus ja 3+1 päivät jne... No, sinä iltana mä sorruin tupakkaan. Kyllä poltin, mutta olo oli niiiiiiin paha olo sekä fyysisesti että henkisesti sen jälkeen ettei mitään rajaa. Enhän mä ole ottanut ton äksidentin jälkeen en ole koskenut minkäänlaiseen nikotiinivalmisteeseen. Sitten nousee kysymys, miksi tunnustan tämän nyt. No, eilen luin lyllen blogia, missä hän tunnusti kaikki pahat syntinsä.. niin minullakin oli ajatuksena tunnustaa, mutta vasta kokeilun lopuksi siihen yhteenvetoon... mutta sit mä katoin lyllen tekstin ja suuri katumus iski. Tänään mä sitten tunnustin ja pyydän nyt näin julkisesti anteeksi, että olen salanut tätä! ANTEEEEEEEEEEKSI...!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mutta on tässä pakko tunnustaa, että helpotti se sanominen :)

Tänään tuli kiroiltua vähän enemmän, kun vietti aikaa kavereiden kanssa. Äitiäkään en kunnioittanut tässä hetki sitten, mutta ei hänkään mua... muuten on sekin asia hyvin toiminnut. Tänään söin oikein maistuvaa vegaaniruokaa, mutta en vieläkään vaan pysty nielemään soijaa.. sen koostumus on bläääh! Tänään kyllä suunniteltiin mitä me tehdään kun kokeilu on vihdoin ohi... Alkoholia, kunnon musiikkia, kiroilua ja vapaata ajattelua! .. ja minulle vielä kofeiiniä ja nikotiinia :))) Mentiin kuntosalille ja minulle oli tullut kassiin mukaan toppi, joka paljasti olkapäät, mut oli sentääs 100% puuvillaa!! ja taisin syntisyyden kunniaksi hukata sen joko kuntosalille tai jonnekin kuntosalin ja Nokian matkan varrelle. Emmin kanssa pohdittiin tänään taas niitä sääntöjä. Kuinka ne tuntuvat olevan vain yhtä massaa. Jos joku kysyy, että mitä sääntöjä teillä on, niin siinä pitää hetki jäädä miettimään mitä kaikkia niitä oli. Säännöistä tulee yksi kokonainen kokonaisuus ja siinä unohtaa jo mikä oli säännön ydin.

Mä en ymmärrä näitä mun unia! Jos jokin asia ei ole sallittu käsitellä tietoisesti, alitajunta tuo sen esiin viimeistään unissa. Tän kokeilun ajan, olen varmaan vain kerran nähny synnitöntä unta ja se oli se yksi yö, minkä unia en muista. Viime yönä oli täyttä väkivaltaa. Mut yritettiin murhata. Mua varten oli kasattu suuri iskuryhmä ja kaikki saa ampua mut jos vain pysty. Mun tehtävä oli päästä yhteen rakennukseen, joka oli tarkoin vartioitu ja varmaan 20 ampujaa odotti mua ilmestyväni sinne. Jotenkin kummasti pääsin sisään ja piilouduin yläkerran huoneseen. Sielä mun kahden kaverin sekoitettu versio, piti mellakaaa ja lopetti vasta liian myöhään. Mua tultiin etsimään... Mä kiersin nurkan kautta ja yhtäkkiä mulla oli kädessä ase. Mä ammuin sitä pahista, joka yritti mua tappaa kaksi kertaa, mutta se vaan nauro etten voi tapppaa sitä, joten ammuin toisenkin kerran ja sit se jäi suu auki.. Sit mun kaverikin oli pahis varmaan, koska mä ammuin sitäkin kahdesti...Ne luodit jotenkin jäi törröttää niistä, joten en tiedä onnistuinko, en tiedä kuoliko ne, mutta oli ainakin pelottava. Heräsin ja huomasin, että vaatehuoneeni ovi raollaan auki ja paukkui. Se selittää ne laukaukset unessa. Eihän sitä voi kun miettoä, että mitä sitä taas tänäänkin näkee. Varmaan pitäis mennä selvittämään asiaa. Öitä!!

päivä 7

Muista pyhittää lepopäivä! No problem. Kymmenestä säännöstä kolmatta sääntöä on varman kaikista ihaninta noudattaa. Heräsin myöhään, katsoin vähän teevetä, söin aamiaista, kävin suihkussa ja sitten lenkille. Läksyt on kyllä tekemettä. Teoriassa mä en saisi tehdä niitä tänään, joten pitäisi odottaa, että kello on yli kakstoista... jos jaksaa. Ehkei se pyhittäminen aina tule onnistumaan, koska nyky yhteiskunnassamme kaikilla on kiirre. Äitini catering-yrittäjänä ja ravintoloitsijana ei ehdi pitämään mitään lepopäivää, varsinkaan viikonloppuisin eli tekeekö hän nyt suurta syntiä... Isäni on kesäisin joka toinen lepopäivä 24 tuntia töissä ajamassa taksia..aiai.. Tekeehän pappi töitä sunnuntaisin, tekeekö hän syntiä?

En millään jaksanut mennä tänään jumalanpalvelukseen (en mä kyl seuraakaan saanu), mutta katsoin toki viitisen minuuttia jumalanpalvelusta ruotsiksi teevestä... ei jaksanut enempää, eikä kyl ymmärtäny sen paremminkaan. Taisin tappaa muuten banaanikärpäsen, eli tein syntiä. Pakko myöntää, että siitä tuli paha mieli ja sitä pohdin asiaa pitkään. Mikä tekee baananikärpäsestä arvottomamman kuin ihmisen loppujen lopuksi? Ihminen antaa arvoa toki itsellensä, mutta ei ihminen ole mitenkään suuri ja arvokas luonnon näkökulmasta... päinvastoin. Elämä on samanarvoista kaikkille ja kaikkilla on sama oikeus. Jotkut voivat ehkä ajatella, että banaanikärpäsellä on pienempi äly ja ne ovat vähemmän merkityksellisiä, mutta loppujen lopuksi äly terminä on ihmisen keksimä. Luonto ei kato, mikä eläin on älykkäämpi tai suurempi.

Tänään en kiroillu kertakaan. Kerran käytin väärin jumalan nimeä, mutta se oli vertaussana ei kirosana. Yksi pikkuvalhe tuli, mutta on kyl jo syntinen olo senkin takia. Pukeuduin 100% materiaaliin niin paljon kuin pystyin, mutta housuissa feilasin. Ainoat teoriassa käyvät housut on mun kuntosalihousut, jotka ei ole kotona tällä hetkellä. Voisi ainakin uskoa, että naama pysyisi puhtaampana kuin silloin kun käyttää meikkiä, mutta ei. En tiedä mistä johtuu, että nyt on epäpuhtauksia, mut näin se nyt on. Nyt tekee alkomahoolia niin mieli. Mieliala vielä kaupan päälle vähän allapäin ollu tän illan, joten ei ihme. Ens maanantaina sitten juhlitaan, nyt viel kestetään. Joskus vaan tekee niiiiiiin mieli lipsahtaa tahallisesti, mutta siitä jäisi vaan tyhmä olo, ei voi. ÄSDÄSDÄSDÄSD kun ei jaksaisi enää tuntea itsensä syntiseksi!! on se harmillista.

päivä 5 & 6

On se pelottavaa, kun tähän koko hommaan alkaa tottua. Yleensä täällä hetkellä mulla soisi musiikki taustalla, mutta tänään kuuluu vain tietokoneen örinä... ja se itseasiassa ei ole yhtään niin paha kuin alussa. Tämä kokeilu on muuttunut jollakin tavalla ruutiiniksi, säännöt on sääntöjä ja hyvin porautuneet päähän. Eilen tuli kiusaus, mutta vastustin loistavasti... nikotiinipurukumiakaan en ole käyttäny kolmeen päivään!! Syntiä tein kun katoin trilleriä tänään, mutta ei siinä ollut kun yksi väkivaltainen kohtaus... mutta se katsominen olla vähän taustatyötä meidän näyttämötyädiplomiin... joten... Ainii! ja tänään aamulla söin yhen pullan! Mulla oli ollut aivan hirveä nälkä jo eilisestä. Sit kun mä herään, pyydän äiskän keittämään puuroa ja sit se kerto kuinka se oli menny kauppaan, ostanut itsellensä myös pullan ja ostannut mulle kans yhden ja säästelly sitä tähän aamuun asti.. ei siitä voinut kieltäytyä... ja se oli aivan ihanaa. Pienen tauon jälkeen pienikin makea maistuu namille.

Tuntuu vähän siltä, että kaikki se mitä multa on kielletty ajattelemasta tietoisesti, tulee esiin unissa. Kaikki unet, mitä olen nähnyt tän viikon aikana on ollut jollakin tavalla synnillisia... Eilenkin olin unessani täyttäny kahdeksantoista. Kävin kaupassa ja ostin kaksi termospulloa, johon ajattelin laittaa alkoholia...Tänään taisin kiroilla vain pari kertaa.. yhden muistan sanoneeni varmasti.. Eilenkin ei tullut palon mitään. Tään mua kyllä himotti ihan hirveästi kuunnella edes yksi biisi Rammsteinin nopeimpia biisejä, mutta sain hallittua haluni. Musiikkia olen ehkä eniten nyt kaivannut. Sitä, että saa kuunnella ihan mitä tekee mieli. Olen tehnyt sellaisen soittolistan puhelimeeni, johon olen laittanut kaiken sallitun musiikin... Alkaa käydä jo tylsäksi. Tupakkaa tekee vaan mieli kun sitä näkee, muuten sen unohtaa melkein täysin aika nopeasti.

Jos jotakin hyvää pitää sanoa, mitä tämä kokeilu on tuonut, niin ainakin äitin ja mun suhde on virkistynyt hitusen tän aikana. Olen tullut kotiin aikasemmin, kuin ennen ja ehdimme viettämään enemmän aikaa toistemme kanssa. Me riidellään vähemmän, äiti on tyytyväisempi ja vitsejäkin tulee heiteltyä enemmän. Tänäänkin me keskusteltiin puoli tuntia, kun yleensä me puhutaan kiirressä ja kunnolla vain silloin tällöin. Tästä vois oppia jotain ja muistaa tämä vastedes.

päivä 4.

Nyt alkaa jo ihan oikeesti tottua tähän kokeiluun. Kirosanat eivät ole ollu vaikea asia tänään, vaikka ne vieläkin erottuu tosi hyvin lauseessa, kun joku toinen niitä päästelee. Syntisiä ajatuksia ei voi estää, mutta ajattelen aina, että ne ovat vääri kun sellaisia ilmantuu. Eiliseen verrattuna tämä päivä on ollut ihan mukava! Jotenkin mieli on virkeämpi. En tiedä nyt johtuuko se terveellisimmistä elämäntavoista vai onko tämä pelkkä placebo-vaikutus. Yks teoria on nyt se, että olen tullut tällä viikolla kotiin aikaisemmin. Äiti on onnellisempi ja minä olen. Katsottiin yhdessä jotain onnellisuus-dokumenttia, A-studioo, rentouduttiin, keskusteltiin ja se opetti mua miten kutoa sellainen "letti" mun ns. minikaulahuiviin. Tämä on nyt ainakin sitä oman vahemman kunniotusta jos ei muuta. Positiivisemman mielen on myös tuonnut sen, että mun ei tarvitse pitää pipoa ja se jotenkin helpottaa kun tuntee ettei ole ihan 100% vaatteiden peitossa tahtomattaan. Siinä hengittää vapaammin. Ja tämä kokeilukin on MELKEIN puolivälissä!! tadaaa! Huomenna on jo perjantai, viikonloppu hurahtaa ihan helposti ja sitten on enään vaivaset seitsemän päivää jäljellä! Tilasin itselleni myös ajan igoriin lävistystä varten, joten sekin on varmasti auttanut. ^_^

Ilmaa myös päästeltiin ulos koulun jälkeen kun jäätiin ottamaan kuvia siitä, minkä näköisiä me ollaan kokeilun aikana. Suuri happimäärä sai aivotkin tuulettumaan ja sekoiltiin (mä ainakin), mutta hyvän maun rajoissa. Nyt se "tahdon tupakkaa ja kahvia" repla on aika kulunut, enkä mä sitä käytä paljonkaan. Tänään söin nikotiinipurukumia vasta koulun jälkeen. Ruoka maistuu hyvälle. Okei, onhan mulla ikävä juustoa ja munia, mutta tänäänkin todistin, että voi tehdä hyvin simppelistä aineista hyvin maukasta vegeruokaa. Keitin vähän pastaa, joukkoon paljon tomaattimurskaa ja sit vanhoja linssikeiton loppuja vähäsen ja voilá!!! nam!! sit jälkkäriks vähän äiskän keräämiä vattuja. ei siinä muuta tarvita. Meikkejä olen vähän kaivannut. Varsinkin meikkivoidetta, joka peittäisi ihanan stressifinnin.
Hauskaa on myös nähdä mitä erilaisia kommentteja me saadaan tästä meidän kokeiluista. Yksi kaverini haukkuu meitä masokisteiksi ja hulluiksi, mutta kyllä varmaan tarviikin noita aineksia et tälläiseen ryhtyy... Toiset taas sanoo ettei ne pystyisi siihen, mutta on pakko myöntää että ekat päivät ovat vaikeita... sit alkaa jo helpottamaan.

Aamulla bussissa oli menossa sellainen ns. bussifilosofointi. Nyt kun ei enää sellaista hc musiikkia vaan sellaista pehmoa, alkaa miettimään enemmän omian tunteitaan. Huomasin kuinka paljon olen sysännyt niitä sivuille ja keskittynyt muihin asioihin. Nyt alan vihdoin tajuamaan mitä psykologi joskus selitti... Nyt niille on aikaa ja alkaa myös pohtia omaa itseään sillein hyvin jännästi: muutoksia, ajatuksia, tunteina mitä on syntynyt... Tuli myös mieleen, että kuinka synnillistä elämää me eletään, raamattuviikkojen sääntöjen mukaan. Me tehdään niin paljon syntejä muuten raamattuviikoilla, kun me kuitenkin yritetään elää tietoisesti paremmin... miettii sitten kun ei eletä raamattuviikoilla... destination: straight to hell...